lauantai, 12. marraskuuta 2011

Hiljaiseloa

Ehkä mä en edes ala selittelemään, että miks en ole päivitellyt, sillä ei mulla ole sellaista. Ei ole vaan ollut mitään kirjoittamisen arvoista..?

PAITSI:

Mulla on nykyään kämppis. 15 viikkoinen maatiaiskissa Onni. Semmonen oranssinruskea, oikein pikku Karvinen. Meillä on mennyt tosi hyvin, luonne tosin on tainnut kasvaa tulla esiin iän myötä. Nyt on matot rytyssä, juomakupit nurin ja pöytäliinat lattialla, vaikka ekan illan suurin ponnistus oli päästä kuljetusboksista ulos syömään. Mutta tämmöstä kunnon arkea mä oon kaivannutkin. Nyt tietty on kiinni enemmän kotona, mutta ei sekään tule ongelma olemaan. :)

 Koulujuttuja olisi enemmän kuin laki sallii ja motivaatio taas on karannut jonnekin teille tietämättömille. On tekstitaitoa, esseetä, kirjojen lukemista, tutkielmaa, lisää esseetä, läksyjä... Huoh! Ja ens viikon lopussa tuleekin jo ylppäreiden lopulliset tulokset! Huihuihui! Mua niin pelottaa: jos se terveystiedon 37p tippuu niin, että se on E, niin mä en ala! Kun nyt on jotenkin ajatellut, että ei se vaan voi niin paljon laskea. Että kokonainen tehtävä pitäs mitätöidä, mutta toisaalta: ei se ole kuin YKSI piste jokaisesta tehtävästä. Sama matikassa, se on ihan siinä rajalla, onko se M vai C. Ja jos se Magnana tulee, niin kyllä korotukset kutsuu maaliskuussa.

L E M C B A .... l

Tänään olis ohjelmassa kummipojan 3v-synttärit! Lahja on jo paketoitu, toivottanasti natiainen tykkää palapelikirjastaan. :) Toisaalta olisin halunnut ostaa kunnon kirjankin, mutta hänen energiallaan se tuskin olisi ollut kovin ehjä sen jälkeen. Sivut olis ollut tallella just niin kauan, kun olis vahdittu. Enää on edessä korttiongelma. Mä kyllä rakastan tehdä kortteja, mutta silloin tartteisin kunnolla aikaa ja materiaaleja ja semmosen idean, että kortti sopis kuin nenä päähän. Mutta materiaalit on taas Turussa ja luovuus melko pohjamudissa, joten tuotoksena on ehkä vain netistä palapeliin liittyvä muumi-kuva ja siitä jonkinlainen sininen härpellys. :)

EDIT: Kuvia oli tarkoitus lisäillä myös, mutta kone deletoi yritykset :o

lauantai, 22. lokakuuta 2011

Sydänsuruja ja mustikkapiirakkaa.

Auttaako mustikkapiirakka sydänsuruihin tai piristääkö
 se itsenkä kanssa kamppailemisen välissä?



Ainakin yritys on kova. Ystävän elämään kuuluu aika stressaavaa
suhteen loppumista ja ajattelin piristää häntä tällä. Ehkä onnistuu,
ehkä ei. :)

perjantai, 7. lokakuuta 2011

"Vain elämää, ei sen enempää..."


Nyt on jo neljä päivää vikoista ylppäreistä, huomenna
aamulla olis vissiin melkein kaikki tulokset koulun seinällä.
Että jänskättää mennä katsoon! Jotain aavistusta tietenkin on,
mutta ei mistään aineesta tietä edes arvosanan vertaa
vielä! Hui!
Saksa meni maanantaiaamulla vähän väsyneissä merkeissä,
kun sunnuntaina tuli istuttua iltaa vanhojen työkavereiden kanssa
vähän pidemmän kaavan mukaan. Mutta stressata en silloin jaksanut,
kun tiesin, että keväällä menen sen korottamaan, että saan e:n. Mutta
kuitenkin halusin mennä kirjallisen tekemään, enkä luovuttaa jo
kuuntelun jälkeen. Näki miten aika riitti (olin jo enne yhtätoista valmis!)
yms, pääsi syömään eväitä! ;)

Samaan aikaan olisi ollut myös koeviikkoa, mutta eka koe olisi ollut
muutenkin kahden pvän välein olleiden ylppärien välissä ja toinen
tänään. Tapahtumarikkaista päivistä (omien ja muiden) johtuen en saanut
luettua juuri ollenkaan, joten skippasin kokeen ja meen tekemään sen
myöhemmin. En halunnut venäjää täysin hunningolle laittaa...
Näin raskasta on siis lukiolaisen elämä taas vaihteeksi,
-------

Nyt tähän kolmen kodin (oma, iskän ja äitin) elämään on jo jotenkin tottunut.
Välillä se silti ottaa koville, että ei kaikki olekaan enää saman katon alla.
Täytyy muistaa ottaa oikeat tavarat mukaan ja miettiä viikon menoja, ei voi
kaikkea vaan yks kaks päättää.
Mutta toisaalta, jos kaikilla on ainakin jossain vaiheessa parempi näin, niin
eiköhän kaikki siihen totu. En mä ole ainoa, jolle se on hankalaa ollut. Aina
kaikki ovat jotenkin selvinneet, kai minäkin. :)

--------

Ens viikonloppuna pääsen katsomaan mun pikkuveljeä ekaa kertaa
kymmenennen jälkeen! Silloin heitettiin mun poikaystävän kanssa
pikkuveli Lapin urheiluopistolle. Nyt se tulee Lahteen leirillä ja iskän
kanssa lähdetäänpuoli seiskan maissa lauantaiaamuna katsomaan sitä
ja sen treenejä. Kuulostaa itseasiassa aika mukavalta! Jos saatais se
vaikka puhuttua ympäri joksikin viikonlopuksi kotiin! :)
Sen jälkeen iskä varmaan jää katsoo muitakin treenejä sinne, mutta
mä ajattelin mennä katsomaan kahta ihanaa kaveria keskustaan! Elokuun
alussa olin ruotsin abikurssilla Axxelin järjestämällä leirillä. Siellä meille
muodostuis tosi hyvä kuuden ihmisen porukka, josta kaksi asuu ihan Lahdessa,
niin pääsen moikkaamaan! voi tätä riemua! Jo viikossa ehti tull aniin hyviksi
kavereiksi, että lauantaina, kun leiri oli ohi, oli tosi hankala päästää kaikista
irti. Jo autossa iski ikävä, että ei halua olla yksin ja että kaipaa muita.
På lördagen! <3


Tätä biisiä me laulettiin joka päivä liian monta kertaa. Rakastuin siihen aivan täysin.
Voi kumpa joku soittaisi sen mulla joka ilta kitaralla.
MANDOLIINIMIES http://www.youtube.com/watch?v=XvS5dipBQDs